Loppijärvi

Loppijärvi on yksi Kokemäenjoen vesistön latvajärvistä ja laskee vetensä Nummistenjokea pitkin Kesijärveen ja edelleen Vanajaveden reitille (vesistöalue 35.874). Järven pinta-ala on 1180 ha, keskisyvyys alle 2 m ja suurin syvyys noin 6 m. Järven valuma-alue on 82,23 km2. Loppijärvellä on yhteensä 46 km rantaviivaa ja 25 saarta. Järven rannoilla on runsaasti asutusta ja järven virkistysarvo on paikallisesti suuri.

Loppijärven valuma-alueen kartta

Järven vesitilavuus on 20,6 milj m3 ja keskiviipymä on noin 19 kk. Järveä on säännöstelty vuodesta 1972 alkaen Tervakoski Oy:n toimesta. Säännöstely on tasoittanut vedenpinnan vaihteluita, mutta keskivedenkorkeus on pysynyt lähes luonnontilaisella tasolla. Luonnostaan järvi on ruskeavetinen ja lievästi rehevä; ekologiselta järviluokitukseltaan se on matala humusjärvi. Ravinnetasossa on todettu eri vuosina melko voimakasta vaihtelua. Pääsääntöisesti ravinnetaso on pysynyt lievästi reheville vesille ominaisena, mutta ajoittain järven fosforipitoisuudet ovat kohonneet rehevien vesien raja-arvon (30 µg/l) yläpuolelle. Aivan viime vuosina ravinnetaso on ollut pitkäaikaista keskiarvoa suurempi ja fosforipitoisuudet ovat kohonneet yli erittäin rehevien vesien raja-arvon, suurimmillaan lähes 90 µg/l:aan.

Järven vedenlaatu on vaihdellut pitkään hyvän ja tyydyttävän luokan rajalla. Suurimpia laatua huonontavia tekijöitä ovat olleet talviaikaiset happitalouden häiriöt ja luonnontasosta kohonnut rehevyys, minkä myötä järveä ovat viime aikoina vaivanneet runsaat leväkasvustot. Viime vuosina järven tila on huonontunut nopeasti, ja tilaa voidaan pitää korkeintaan tyydyttävänä kohonneiden fosfori- ja klorofyllipitoisuuksien vuoksi. Järven rehevyydestä ja mataluudesta johtuen myös vesikasvillisuutta on runsaasti ja järveä uhkaa monilla lahtialueilla voimakas umpeenkasvu. Nykytilassaan järvellä onkin uhkana sekä runsaat leväkukinnot että umpeenkasvu. Molemmat heikentävät järven virkistysarvoa ja kalataloudellista merkitystä huomattavasti.